perjantai 2. joulukuuta 2011

Snaefellsnes

Snaefellsnes on suhteellisen pitkä niemi Reykjavikista reilu sata kilometriä pohjoseen. Minä, Matej, Martin ja Hana ajettiin Snaefellsnessin ympärin autolla ja olihan se kieltämättä kokemisen arvoinen reissu. Blogin pitäminen itessään alkaa jo väsyttää siinä määrin, että laitan tällä kertaa kuvat esille ja lyhyet selitykset perään.
Ensimmäinen kalliokieleke matkalla ja voin sanoo että pelotti!

Paikallinen inception -vuori (vuoren päällä toinen vuori)

Keskellä rantaviivaa oli noin 70 metriä korkee kivenmurikka eikä mitään hajua et miten se on tohon päätyny

Paikallinen uhrialttari

Kuva ei tee paikalle kunniaa, mutta tän kielekkeen alla oli aivan uskomattoman upea tunneli!

Snaefellsnessin jäätikkö

Kapea ja pitkä vuori keskellä järveä (ei selitystä tällekään)

Toinen vielä edellistä suurempi kalliokieleke ja voin sanoo et pelotti vielä enemmän!!

Paikallinen majakka

Löydettiin myös upee hiekkaranta keskeltä ei mitään!

Wassup haters?!

Paikallinen vesiputous

torstai 24. marraskuuta 2011

Golden Circle


Reykjavik on siinä mielessä myös mukava kaupunki, että sen läheltä löytyy aika pitkälti suurin osa Islannin nähtävyyksistä. Nämä nähtävyydet ei välttämättä oo lajissaan suurimpia, mitä täältä saarelta löytyy, mutta ne on joka tapauksessa todella upeita näin suomalaisen silmin. Taannoin ajettiin Matejn ja Miian kanssa kuuluisa Golden Circle autolla läpi ja koko hupiin meni hulppeista kohteista huolimatta vaan ~8 tuntia.



Ensimmäinen pysäkki oli Thingvellir ja siellä voi nähdä Euraasian ja Pohjois-Amerikan mannerlaattojen liitoskohdan. Tai oikeestaan ei siellä nää kun Pohjois-Amerikan mannerlaatan kun aikojen saatossa nuo laatat on revenny jo suurinpiirtein seitsemän kilometrin etäisyydelle toisistaan. Joka tapauksessa tuo laatta on siinä mielessä ainutlaatuinen, että kun sen reunalle kävelee niin ei hahmota eteen aukeavaa pudotusta rotkoon vasta ennen ku on ihan siinä reunalla ja se vasta onki kuumottavaa. Siinä reunalla ei oo nimittäin minkääntyyppisiä aitoja turvana ja pudotus on ainaki 50 metriä. Maisemat tossa reunalla on aivan huikeet!

 


Thingvelliriltä jatkettiin matkaa seuraavalle pysäkille eli Geysirille. Geysir itessään ei oo ilmeisesti kauhean aktiivinen kuuma lähde ja se purkaantuukin kuulemma keskimäärin 30 vuoden välein. Sen sijaan siinä vierellä on hieman pienempi Strokkur ja se purkaantuu turistien iloks keskimäärin joka viides minuutti. Vaikka kyseessä onkin Geysirin "pikkuveli", niin on Strokkurin vesipatja suhteellisen päräyttävä kun se voi parhaimmillaan yltää 40-50 metrin korkeuteen.





Strokkurin syljettyä muutamat pärskeet ilmoille, päätettiin jatkaa matkaa. Kolmantena ja viimesenä etappina oli vesiputous nimeltä Gullfoss. Siistiä tossa vesiputouksessa on sen sateenkaari, mikä hyvällä säällä laskeutuu suoraan tohon putouksen alapuolelle ja myös meitä lykästi nähdä näinkin siisti ilmiö!



Periaatteessa nää kolme etappia muodostaa Golden Circlen ja ne ajaa edestakaisin noin 5-6 tunnin ajassa. Me päätettiin kuitenkin käydä vielä etelärannikolla auringonlaskua ihailemassa. Ajettiin Strandarkirkjalle eli paikallisen kylän kirkolle ja ei voinu valittaa maisemista. Aurinko laskeutu horisontin taakse ja meressä lillu pari uteliasta norppaa aivan rannikon liepeillä.




Kaiken kaikkiaan tää Golden Circle on ehdoton nähtävyys jos Islantiin aikoo. Tiet on hyvässä kunnossa, sen kiertää läpi helposti päivässä ja nähtävyydet on Islantia pähkinänkuoressa parhaimmillaan!

keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Reykjavikin pyöräkorjaamo

Reykjavikissa ihmiset ei käytä pyöriä kauhean paljoa, ainakaan mitä itelle on jäänyt mielikuva perus jalankulkijasta. Sen sijaan bussit ja autot tekee kauppansa ja niitä tuntuu jokaisella perheenjäsenellä olevan vähintään yksi kappale. Ite kuitenkin päätin kitkutella syksyn ja ostaa elämäni paskimman polkupyörän kahdellatoista eurolla. Se on aivan liian pieni naisten maastopyörä, yltäpäältä ruosteessa ja eikä siinä oikeen toimi vaihteet, jarruista puhumattakaan. Mutta pääsee sillä onneks eteenpäin!

Parasta miun valinnassa on se, että kaupungista löytyy ilmainen (!!!) pyöränhuoltopaja Skólavörðustígurilta ja se on auki joka torstai ja sunnuntai. Itseni kaltaiselle kitupiikille siis aivan täydellinen valinta ja muutenkin meininki on siellä todella lunkia eli suosittelen lämpimästi käymään paikan päällä vaikka ihan vaan kiittääkseen niitä kundeja jotka pitää paikkaa yllä. Ne tekee sitä nimittäin hyväntekeväisyydestä!


keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Reissu Halldor Laxnessin pirtille

Tässä taannoin tehtiin reissu Islannin ainoan nobel-kirjailijan, Halldor Laxnessin synnyinseudulle. Halldoria (Islannissa puhutaan etunimillä) pidetään Islannissa jonkin sortin kulttihahmona ja kansallissankarina, koska luonteeltaan ilmeisesti se oli aika jääräpäinen, omintakeinen ja täysin kirjottamiselle omistautunu. Suosittelen lukemaan Halldorin kirjoja jos kiinnostaa Islannin lähihistoria ja politiikka!.

Joka tapauksessa vierailtiin Halldorin pirtissä ja lähimaaseuduilla ja olihan ne maisemat kyllä sellaset että jo rumemmissakin maisemissa olis itellä alkanu kynä sauhuamaan. Kirkosta vielä sen verran, että inspiraatio sen julkisivuun on otettu kolmioista, nimittäin kaikki muodot sisällä ja ulkoa on kolmion muotosia jollain tapaa.





torstai 13. lokakuuta 2011

Ikea

Islannissa ei oo paljoa kansainvälisiä liikeketjuja ja esimerkiks täältä ei löydy ainuttakaan mäkkäriä. Ikea täältä sen sijaan löytyy ja sinne tehtiin pyhiinvaellusmatka taannoin koska siellä juhlistettiin Ikean 30-vuotista taivalta Islanninmaalla ja ruoka oli sen vuoks aivan törkysen halpaa! Kaikki pikkupurtava (hodarit, pehmikset, limu, kahvi, pulla jne.) oli 30 kruunua eli vajaat 20 senttiä euroissa eikä lihapullatkaa maksanu ku 390 kruunua eli reli kaks euroa. Voin sanoo että syötiin ittemme kyl kipeiks tuona päivänä! Mut ei saa kertoa kellekään että salakuljetin kameran sisälle koska halusin ottaa kuvan lihapullista! hehheh..

tiistai 4. lokakuuta 2011

Mannerlaattoja, jäätiköitä, vesiputouksia ja kuumia lähteitä!

Tässä taannoin tehtiin yksi pitempi päiväreissu edellä mainittuihin kohteisiin ja voin ihan rehellisesti väittää et reissu oli yks elämäni upeimmista. Yritän tässä käydä tapahtumat läpi kronologisesti, että homma olis selkeempi lukea. Reissu olis voinu alkaa paremmin ku edellisenä iltana oli ollu ilmasen viinan kekkerit ja eihä niistä viittiny kieltäytyäkään, eikä fiilistä toisaalta yhtään auttanu sekään että vettä sato kaatamalla heti aamusta alkaen. Noh, jotenki sitä sai ittesä ylös aamusta ja ku bussiin pääs nii ei sitä sit enää väsyttänykkää niin paljoa. Ensimmäisenä saavuttiin Þingvellirin kansallispuistoon ja tarkalleen ottaen Euraasian ja Pohjois-Amerikan laattojen saumakohtaan (jälleen). Tällä kertaa maisemat oli oikeesti niin päräyttävät ettei oo moisia hetkeen näkyny. Käveltiin kohti reunaa ja tuumailtiin että onpa upeet maisemat ja ku päästiin lähemmäs nii totuus valkeni. Seinämä oli ainakin 50 metriä pystyjyrkkää pudotusta eikä tietoakaan mistään turva-aidoista. Voin sanoo että pelotti!
Þingvellirin jälkeen ajettiin tunti bussilla eteenpäin kunnes saavuttiin Langjökulliin eli Islannin toisiks suurimmalle jäätikölle. Ala-asemalle saavuttua otettiin sellanen jäätikköbussi, jonka se jäätikkökiertueen vetäjä oli ite rakentanu. Tietysti se muisti muistuttaa asiasta vartin välein, mut pakko myöntää olihan se kyl kaiken kaikkiaan toimiva pirssi. Ylös päästiin ja alas tultiin koko sakki elossa! Ja ite jäätikköreissu oli kyl elämä ikimuistoisin kokemus. Pysty nimittäin hyvin kuvittelee millasta taivaassa olo on koska maisemat näytti kutakuinki just siltä. Ympärillä oli loputtomiin yltäviä pumpulikasoja (lunta) ja sitten näkyy vaan horisontti ja sininen taivas muutamine pilvineen. Tässä vaiheessa aurinko siis paisto täydeltä tuutiltaan. Pysähdyttiin aivan huipulla ja hengattiin sielä puolisen tuntia, lähinnä valokuvia ottaen. Ite tein muun muassa lumiukon, ihmispyramidin ja seisoinpa käsilläniki! Takasin tultaessa pysähdyttiin puolessa välin, koska siinä kohtaa oli sellasia jäätikköpuroja ja tietysti siitä piti kuvat ottaa talteen. Samalla saatiin myös mahdollisuus maistaa aitoa Islantilaista kultaa, puhdasta lähdevettä ja iha vedeltä se maistuki.
Jäätikköreissun jälkeen suunnattiin Barnafossiin eli sellaselle koskelle, minkä ympärille laskeutu muutama hassu vesiputous. Tarinan mukaan Barnafoss (lapsivesiputous, hehheh) sai nimensä sen mukaan ku kaks lasta on aikanaan hukkunu siihen. Joka tapauksessa ite koski, vesiputous ja orastava ruska ympärillä teki siitä todella vaikuttavan näyn, vaikka ite vesiputous ei tosiaan ollu reilua kymmentä metriä korkeampi. Mainittakoon myös paikallinen vessa, joiden käyttö makso noin euron per käyttökerta.
Lopuks käytiin kuumilla lähteillä, joitten nimeä en tosin enää muista. Näky oli iha jeppiskauraa, mut kaikkien noitten nähtävyyksien jälkeen ei kupliva vesi jaksanu enää sytyttää ja väsymyskin alko jo painaa hartioilla kaiken reippailun jälkeen. Muutaman kuvan otin kuitenkin talteen ja tähän loppuu muistikuvat, nimittäin en oo varmaan koskaan nukahtanu niin nopeeta ku bussiin päästyäni! Kerkesin justiinsa silmät sulkea nii samointein oli keskellä vilkkaimpia seikkailuja.
Kaiken kaikkiaan siis aivan upea reissu, ei voi kun suositella!! Eikä maksanu ku 60 euroa.

keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Klassiset knoppitiedot osa 4

Joutsen on Suomen kansallislintu ja ne kerrat kun oon nähny joutsenia Suomessa niin voidaan laskea yhden tai ehkä kahden jalan varpailla. Eikä ne varmaan niin harvinaisia edes ole, mutta en oo vaan koskaan sattunu olemaan oikeessa paikassa oikeeseen aikaan. Täällä Reykjavikissa onneks ei tarvitse olla oikeessa paikassa oikeeseen aikaan. Riittää kun pyöräilee kaupungintalon lammen ohi niin varmasti näkee kymmenkunta joutsena. Eilen niitä näkyi itseasiassa 28 kappaletta.