tiistai 30. elokuuta 2011

Klassiset knoppitiedot osa 1

Eli nyt seuraa klassiset knoppitiedot -saagan ensimmäinen osio!

Islannissahan talot on hyvin mielenkiintosen näkösiä. Puita täällä ei kasva kuin istutettuna eli kaikki talot on lähes poikkeuksetta tehty pellistä, kivestä, tai tiilestä ja se tuo kyllä ihan omanlaisen urbaanin maiseman ainaki tuohon keskustan alueelle. Talot on myös matalia ja toinen toistaan värikkäämpiä, eikä seiniä oo pelätty koristella erilaisilla graffiteilla ja koristeilla. Ite ainaki pystyy fiilistelee paikallista arkkitehtuuria, vaikka esimerkiks just noissa peltitaloissa meinaa kyllä välistä ruoste näkyä kohtalaisen rumalla tapaa. Kuvat nappasin eilen satunnaisista taloista, mitä sattui matkan varrelle eli varmasti jäi vielä bongaamatta monta siistiä taloa ja seinämaalausta. Tässä on kuitenkin vähän osviittaa siitä, millanen Reykjavikin keskusta on..:










maanantai 29. elokuuta 2011

Ensimmäinen ostos!



Kaikella on sittenkin tarkoituksensa!

Tosiaan ne vaelluskengät jäi sinne Jyväskylän postikonttorille, mut hätä ei onneks ollut tämän näköinen. Laugavegurilta eli Reykjavikin kauppakadulta löyty punaisen ristin kirppari, mistä löyty aivan mielettömän siistit ja todella hyväkuntoset Timberlandin vaelluskengät 3500:lla kruunulla (~20e). Ei voi ku todeta että jengi todella panostaa retkivaatetukseen kun tollasia löytöjä pystyy tekemään näinkin kalliissa maassa, ja vielä noinki naurettavaan hintaan!

lauantai 27. elokuuta 2011

Ensimmäinen päivitys!



Eli aika ottaa homma haltuun! Lentokenttä terminaaleineen löyty, check-in, turvatarkastus ja muut pakolliset puitteet on vihdoinki saatu alka pois ja vaikuttais kovasti siltä et reissu vois alkaa iha näinä hetkinä. Pari kiloa oli laukuissa ylipainoa, mutta virkailija tyyty vaan toteamaan, että ihan sama. Ja ihan samapa tuo oli itelleki, kunha ei vaan tarvii maksaa ylimäärästä! Jännitys alkaa kuitenki olee jo pikkuhiljaa helpotusta päin ku tietää ettei tarvii enää valkata ku oikea lentokone nii loppu onki sitte historiaa.

Nii, ja pakolliset tavaranhukkauksetki on hoidettu jo hyvissä ajoin. Onnistuin nimittäin hukkaamaan lähetysseurantakoodini vaelluskengistä, mitkä tilasin netistä reissua varten. Periaatteessa siitä ei olis pitäny tulla ongelmaa, mutta postivirkailijaha ku ei löytäny niitä kenkiä mistään, ku ei se tienny mistä alottaa ettimäänkää, nii nyt sitten varmaan talsitaan kirjaimellisesti paljain jaloin palavilla hiileillä.

Muuten kaikki on hyvin!